Miksi?

Yhdestä leikkauksesta voi tulla niin valtava sumpliminen? Kun siinä on mummin jutut ja muut jutut, ja sitten vielä sekin, että jos minä teen, mun tekemiseeni ei olla koskaan tyytyväisiä. Aina mä teen jotakin pieleen, ei mene oikein sittenkään, vaikka kuinka kovasti yritän. Mummi saa kyllä luvan olla tyytyväinen eikä neuvoa koko ajan. Toki mä otan neuvoja vastaan, mutta ei silleen, että niitä ihan satelee. Kun on ollut huomaavinaan vähän sitäkin, että niitä satelee. Olenhan mä nuorempi kuin äiti ja mummi, mutta ei niitä neuvoja pidä tuputtaa, siitä en pidä. Olen ihan tyytyväinen, kun neuvotaan, mutta mielestäni yksi ihminen neuvomaan on ihan hyvä. Ja riittävä, ei siinä tarvita kahta!

Kerta kaikkiaan, mikä sunnuntai ja viikon alku!

No, onhan tää ollu jotain aivan uskomatonta, kyllä sitä sulatellessa on tänkin päivän aikana mennyt tunti ja toinenkin. En ole vielä tänäänkään ymmärtänyt, miten Martti sai näyttönsä jälkeen kaivettua minusta sen positiivisuuden, mikä minussa on. Ja vielä se, että mun rakas sukulaistyttöni Olga on ollut isosleirillä ja tullut sen jälkeen Salon kirkkoon siunattavaksi, se on ollut mulle tosi tärkeää. Kaffemukissa nähtiin kuvia Tansaniasta, oli sekin hienoa, kun näki monia luonto-ohjelmista tuttuja eläimiä. On se vaan mahtavaa, kun kaikki osui hyvin kohdilleen!

Hieenoo!

Olen niin iloinen, kun mä pääsen ihan läheltä seuraamaan ystävän ensimmäistä suntionäyttöä, miten ihmeessä sekin on nyt sitten mahdollistunut? No, ihan siksi, koska olin tästä tietoinen, Martti kertoi. Ja nyt sitten on se mahdollisuus, että jompikumpi suntioista, joko Affe tai Martti, saa ottaa minusta messun jälkeen kuvan, sekin on mulle tärkeää. Tänään olen iloinen, kun lauantai meni niin vauhdikkaasti, no kuvatessahan se sillä tavalla meni. Halikon kirppiksellä tuli kans käytyä, oli sekin aika mahtavaa!

Toivottavasti kävisi hyvin!

Että toipuisin vähän tästä orastavasta flunssasta ja pääsisin sunnuntaina ystävän näyttöä katsomaan. Martin eka näyttö on nimittäin nyt, kun Salon kirkon tuomasmessu on, voi vitsi, miten mahtavaa on! Kyllä mä tän näytön tiesin, kun juuri edellisenä pyhänä olin saanut tietää, mitenkähän siinäkin käy? Kyllä mä vähän jännitän tätä näyttöä, mutta luulen sen jännittävän Marttia vielä minuakin enemmän. Mahtavaa on tiedossa, se on ihan kiva! 

On ollu ihana aamu!

Mummi on ollu vähän rasittava ton asioiden edelle menemisensä kanssa, mutta muuten on kaikki mennyt ihan hyvin. Jännittää jo vähän, miten mun Tuomasmessu sujuu, varsinkin, kun Martilla on eka näyttö, voi vitsi sentään! Laulaminen on varmasti mukavaa, sen tiedän jo, kun olen lukuisia kertoja messussa ollut. Mahtavaa se on, sen tiedän! Mukavaa, toivoisin, että voisin kertoa, miten paljon pidän ystävistäni!

Kyllä on mennyt äkkiä!

En edes muista, milloin sunnuntaiaamu olisi mennyt näin pian! Mutta kyllä se välillä menee aika nopeasti, varsinkin sellaisena sunnuntaina kuin tämä on ollut. Kun vaan pääsisin eroon siitä, että menen asioiden edelle, äiti joutuu toppuuttelemaan liiallisesta asioiden edelle menemisestä, Hienosti on viikko mennyt, vaikka äidillä onkin ollut terveysongelmia. Ei se ole meidän tahtiamme pahemmin haitannut, ihan normaalisti olemme eläneet. Se on tosi hyvä juttu, mahtavaa!